Et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?
Et sä voisi olla mulle vähän kiltti tänä yönä?
Mull' on vitun paha olla, minä tartten lohdutusta
Et sä voisi rakastaa mua edes vähän tänä yönä?
Se tunne kun kuulet Ismo Alangon laulavan nää rivit heti aamusta ja oot jossain unen ja hereillä olon välimaastossa ja luulet että Teemu Selänne on huoneessasi ja Mikko Koivu puhuu puhelimessasi. Ymmärrättekö kuinka sekava olo on kun sitten herää ja huomaa ettei mikään niistä oo totta? :)
sv: Den känslan när du hör Ismo Alanko sjunga de där raderna och du är någonstans mellan dröm- och vaket tillstånd och du tror att Teemu Selänne är i ditt rum och Mikko Koivu talar i din telefon. Förstår ni hur råddigt det är för en när man vaknar och inget av de är sant? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti