tiistai 1. marraskuuta 2011

sitä etten puhu melkein ikinä äitini kaa kotona. en mistään, en caan jaksa. tänääki on hyvää jos oon sanonnu pari sanaa. mutta en ylensä sano muutaku moikka tai hyvää yötä.. ei oo mitään yhteistä.  Iskän kaa oon puhunnu senkin edest lätkästä ja politiikasta ja lätkäpolitiikasta. Kai mun on pakko olla se poika, kun isällä on kaks tytärtä. no joo mull ei oo enään ääntä jäljellä kun oon väitelly isän kaa siitä miks Teemu Selänne on hyvä pelaaja ja miks Karalahden kohtalo on mikä on, näin meillä :)

Ei kommentteja: